Suomen sateesta kesäiseen Mariboriin

Matka Mariboriin sujui eilen hienosti. Viimeisen illan tuskanhikisen matkalaukkutaistelun jälkeen sain Helsinki-Vantaalla huokaista helpotuksesta, kun matkatavaravaaka näytti 0,1 kg alle maksimin. Finnairin suora 2,5 tunnin lento 25 asteiseen Wieniin sujui leppoisasti, matkalaukku putkahti tavarahihnalle ilman odottelua, selvisin ongelmitta lentokentältä oikeaan bussiin ja oikealle juna-asemalle ja vielä oikeaan junaankin. Junamatka Wienistä Mariboriin viimeistään avasi silmät mihinkä sitä oikein on tultu - kumpuileva maasto ja molemmin puolin ikkunoista näkyvät vuoret poikkesivat aika lailla totutusta maisemasta!

Matkustustunteja kertyi 14, joten illan vietin lähinnä täällä kopperossani, pienessä kahden hengen huoneessa (kämppistä ei tosin ole vielä näkynyt). Jaan siis huoneeni kämppiksen kanssa, ja käytävällinen samanlaisia huoneita jakaa vessat, suihkun ja keittiön. Ensimmäiset kaksi viikkoa asun asuntolassa nimeltä Tyrševa, lukukauden alussa muutan juuri valmistumassa olevaan Quadroon. Asuntolaelämä tulee varmastikkin vaatimaan totuttelua Vaasankadun kaksioelämän jälkeen, mutta on varmasti myös tärkeä osa vaihtokokemusta. En edes harkinnut muita vaihtoehtoja, vaan halusin elävään paikkaan ihmisten ja tapahtumien keskelle. Eilen tosin matkan jälkeen väsyneenä ja nuhruisena oli niin epäsosiaalinen olo, että pyörähdin vain kaupungilla hakemassa syömistä, purin matkalaukun ja taistelin netin (ja suomalaiset tv-kanavat :P) toimimaan.

Aamulla alkoi Erasmus-opiskelijoille järjestetty sloveenin kielikurssi. Törmäsin onneksi naapurivaihtareihin, joidenka kanssa suunnistettiin kampukselle. Niin muuten, vaikka Maribor onkin väkiluvultaan (~120 000) Jyväskylän kokoluokkaa, on kaikki kävelymatkan päässä! Pyörän varmastikkin hankin, mutta etäisyydet kävellenkin ovat näppärät. Ensivaikutelmalta kaupunki vaikuttaa muutenkin ihanalta. On puistoja, kukkuloita, kapeita kävelykatuja, pieniä putiikkeja, kadunvarsikahviloita... Kielikurssin vaihtariporukka on myös mukavaa, joiden kanssa olenkin viettänyt lähes koko päivän aina iltaolusille asti. Ja mikä parasta, suppea englannin sanavarastoni ja kökkö ääntäminen onkin osottautunut täällä jopa hyvin toimivaksi! :D

Aamun tuntien jälkeen paikallisen ESN:n tytöt käyttivät meitä asioilla ja nyt on lippulappusia, sim-kortti ja ruokakuponkeja. Sloveniassa opiskelijaruokailu on valtion tukemaa, mutta toteutuu hieman eri tavalla kuin Suomessa. Opiskelijat saavat syödä aivan tavallisissa ravintoloissa keskimäärin parilla eurolla, sillä valtio maksaa loput. Hinnat ja tarjonta vaihtelevat ravintoloiden mukaan, mutta esimerkiksi tänään maksoin 2,7€ alkukeitosta, salaatista, kanapastasta ja jälkiruuasta. Ihmekkös tuo siis jos täällä aikaisemmin vaihdossa ollut dumppari-ystäväni kertoi lihonneensa lukukauden aikana 8 kiloa... :D

Tänään puistossa ohi hölkkäsi muuten ohi paikallisen jalkapallojoukkueen pelaajia ja kummasti tuli mieleen rakas suomalainen pesäpallo ja miesten huikea finaali, jonka toivottavasti saan lauantaina täällä näkymään. Täällä ainakin joukkueen värit ovat kohdillaan http://www.nkmaribor.com/ ! :D