maanantai 6. helmikuuta 2012

Viimeisiä viedään

Talviset terveiset Mariborista! Viikonlopun aikana tännekkin saatiin viimein kunnon lumikerros sekä jopa kymmeneen asteen tienoilla kieppuvat pakkaset. Slovenia taitaa valmistella mua palaamaan Suomeen, sillä koko tammikuu on ollut vielä kaukana talvesta ja tähän saakka on saatu nauttia lähinnä aurinkoisista kevätpäivistä.



Joululoman jälkeen palasin Mariboriin 3.1. Ensimmäinen viikko meni aika unessa sanan kaikissa merkityksissä. Rattoisa uusi vuosi sekä parinkymmenen tunnin matkustus välillä Jkl-Tre-Hki-Wien-Graz-Maribor kerrytti aika lailla univelkoja, joten ensimmäiset päivät täällä kuluivat lähinnä akkuja lataessa. Vaihtarielämä ei lähtenyt käyntiin samalla tahdilla mihin se ennen joulua jäi, kun ihmiset vasta palailivat pikkuhiljaa joululomiltaan enkä itsekkään ollut kovin aktiivisella tuulella. Mutta mahtui viikkoon sentään mäkiviikon humua Bischofshofenissa Itävallassa!


Toinen viikko menikin sitten lähinnä opiskellessa, uskokaa tai älkää! Paria bileitä sekä Ljubljanan äänestysreissua lukuunottamatta maltoin yllättävän sinnikkäästi liimata itseni työpöydän ääreen ja päntätä tenttiin. Ehkä tämä siksi, että tentti oli ainut laatuaan. Olen suorittanut täällä kielikurssin lisäksi vain kaksi kurssia, joista toisen jo ennen joulua harjoitustyöllä. (Vain kahden kurssin suorittamista täytyy vähän puolustella sillä, että viidennen vuoden opiskelijana tutkintoni pursuaa jo valmiiksi kaikenlaista turhaa tavaraa ja kaksi muuta aloittamaani kurssia olisin käynyt vain "huvin vuoksi", eikä opiskelu huvin vuoksi ole ollut ihan to do listan kärjessä.. :D) Tähän ainoaan tenttiini päätin siis satsata ja jopa kirjan kera, ja kyllä oli muuten työlästä! Olen totaalisesti menettänyt keskittymiskykyni ja unohtanut kuinka opiskella... Mutta skarppaus palkittiin ja laiskimus palaa Suomeen tutkintoon tarvittavien kurssien ja hyvien arvosanojen kera.

Keväinen Ljubljana

Strategic management - never again!
Montaakaan päivää en ehtinyt kouluhommien loppumista juhlia, kun angiina ja kuume pakottivat sängyn pohjalle. Tulipahan testattua paikallinen terveydenhuoltokin ennen Suomeen paluuta, ja täytyy kehaista, että viikonloppupäivystys sairaalalla toimi oikein sujuvasti. Hetken odottelun jälkeen pääsin englantia puhuvan lääkärin hoiviin, joka määräsi vuodelepoon antibioottikuurin kera. Muutama seuraava päivä kuluikin sitten lähinnä nukkuessa ja tuotantokausia tuijotellessa.

Vaikka nautinkin suunnattomasta kiireettömästä vapaa-ajasta ja laiskottelusta, tervehdyttyäni aloin tosissani kaivata jotain tekemistä. Osa kavereista puuhaa edelleenkin vielä opintojen parissa, osa on käymässä nyt lukukausien välissä kotonaan ja osa on lähtenyt jo lopullisesti kotiin. Minä taas olen väkisin koittanut etsiä tekemistä hopsin päivittämisestä, muuttoilmoituksista, kesätyöhakemusten lähettämisestä ym. normiarkeen paluuseen liittyvästä. Päivissäni ei yhtäkkiä ole ollut enää juurikaan sisältöä. On ollut kuitenkin kiva huomata, että isosta vaihtariporukasta löytyy aina seuraa jos vaan itse on aktiivinen, eikä aina tarvitse olla riippuvainen vakiintuneesta omasta porukasta. Vielä viimeisenkin vaihtokuukauden aikana olen siis tutustunut paremmin moniin hyviin tyyppeihin, jotka vielä syksyllä olivat lähinnä moikkaustuttuja.

Ohjelmaa ei joka tapauksessa ole enää liiaksi ollut, joten oli oikein kiva kun koulukaverini Tanja saapui viikko sitten sunnuntaina kesälukukaudeksi Mariboriin ja olen saanut näyttää hänelle paikkoja ja jakaa vinkkejä. Viikonloppuna käytiin myös Grazissa moikkaamassa Karoa ja Itävaltalaista vaihtarielämää. Toisaalta kadehdin uusia vaihtareita ja tänne jääviä, joilla koko vaihtorumba on vielä edessä päin. Toisaalta mietin, että pystyisinköhän tuohon enää toista lukukautta putkeen... :D

Viime viikolla oli myös ESN:n järjestämä Ski Day Kopessa. Kope on samaa vuorta kuin myös tässä Mariborin laidalla oleva Pohorje, mutta noin tunnin ajomatkan päässä täältä. Mariboriin verrattuna Kope oli ihana talven ihmemaa. Jäätävä kylmyys ja vain kaksi valaistua rinnettä tekivät vaan laskemisesta vähän tylsää, mutta 20 euron hintaan kannatti ehdottomasti. Tämä 20 euroa kun sisälsi bussikyydin, välineet, rinnelipun ja illallisen... Kallista vai mitä :D


Tällä viikolla suunnitelmissa on pakkausta, siivousta, kavereiden näkemistä, viimeisiä bileitä ja vaihtopapereiden hoitamista, sillä perjantaina koittaa lähtö kotiin. Mitä enemmän sitä ajattelen, sitä haikeammaksi tulen. Olen elänyt viisi kuukautta aivan toisenlaisessa todellisuudessa, josta paluu normaalien rutiinien ja velvollisuuksien ääreen tuntuu hyvin hankalalta ja kaukaiselta. Toisaalta kuitenkin odotan myös, että pääsen jatkamaan elämääni Suomessa. Luulen, että tämä on oikea aika lähteä kotiin. Olen saanut vaihtoajaltani kaiken sen mitä siltä tarvitsinkin, ellen enemmänkin.

Nähdään Jyväskylässä!

<3 Keeka